Lumikellosukat

Alkuviikon lämpöisenä päivänä pihassa kulkiessani huomasin ilokseni, että sinne oli jostain ilmestynyt ihana lumikello. Lumikello on ihan suosikkikukkiani, kaunis ja herkkä. Siitä inspiroituneena kaivoin lankalaatikosta sopivan vihreitä sävyjä ja neuloin nämä keväiset sukat.

Lankana näissä on pääosin 7 veljestä, tumma vihreä on Villeä. Puikot 3,5 mm ja aloituksessa 60 silmukkaa. Ensimmäinen kerros nurjaa. Seuraavat 8 kerrosta ihan perus 1 oikein 1 nurin niin että valkoiset silmukat ovat niitä oikeita ja vihreät siis nurjia. 

Malli syntyi neulomisen edetessä. Kuvioista yksi on sieltä, toinen täältä ja kolmas omasta päästä.

Varressa kavennettiin 3 kertaa, 4 silmukkaa kerroksella. Näin silmukkamäärä nilkassa on 48. Sama määrä silmukoita on myös teräosassa. Päättely vähän koetteli kärsivällisyyttä, mutta lopputulos mielestäni maksoi vaivan.

                                            AURINKOISTA PALMUSUNNUNTAITA!

Lempilankaa ja luottomalli

Kevät tekee tuloaan, mutta vielä on tarvetta lämpimille sukille. Näitä suloisen pehmeästä Teeteen Tundrasta (70% alpakka, 30% nylon) neulottuja palmikkosukkia on tullut tehtyä jo monta paria. Kaikki ovat kuitenkin päätyneet lämmittämään jonkun toisen varpaita, joten yhdet piti taas neuloa, ihan itselleni tällä kertaa.

Malli on alunperin saatu lankojen mukana, Anjalinin Susannan tälle langalle tekemä. Kiva malli neuloa, ei liian vaikea, mutta tapahtumia sen verran ettei käy tylsäksi.

Näissä tämän kertaisissa sukissa kyllä palmikot risteilevät ihan omia polkujaan. Olisi varmaan pitänyt seurata ohjetta tarkemmin eikä kuvitella kuvioiden jo sujuvan vanhasta muistista. No, omiin jalkoihin kelpaavat tällaisina. Mukavasti lämmittävät virheineenkin, ja seuraavia tehdessä muistan taas katsella ohjetta vähän useammin.

Sukkakirjasta lainattua

Lainasin tässä lomaviikkoa silmällä pitäen kirjastosta pinon käsityökirjoja. Yhdessä sukkakirjassa huomion kiinnitti mielenkiintoisen näköinen mallineule. Sukkiin ei nyt inspiraatio riittänyt, joten päädyin kokeilemaan kuviota myssyyn.

Ihan hauskalta mielestäni näyttää. Lanka on jotain vanhaa varastoa, vyötteet tietenkin hukassa, joten merkistä ei varmaa tietoa. Pikkuisen on muovista tuntua, joten jotain sekoitetta luultavasti. Kaksinkertaisella langalla neuloin. Puikkona 7 mm:n pyöröpuikko (60 cm). Silmukoita on 60.

Vaikka langat ovatkin jotain kaappien kätköistä löytyneitä ilahduttavan hyvin niiden  värit osuvat yksiin toppatakkini ja huivini kanssa.

Tupsubaretti ja tuubihuivi

Näitä saksalaisen lankakaupan alesta hamstraamiani talvilankoja riittää edelleen. Tällä kertaa koukulle päätyi ruskeasävyinen Amici due, ja malliksi valikoitui jo entuudestaan tuttu tupsullinen baretti.

Tämä malli on helpoista helpoin. Ja kun käytössä on paksu lanka ja kahdeksikon koukku myös tosi nopea virkata. Tässä suurpiirteinen ohje: Virkkaus aloitetaan tekemällä langasta lenkki johon sitten virkataan kahdeksan kiinteää silmukkaa. Seuraavalla kerroksella virkataan jokaiseen silmukkaan kaksi silmukkaa. Kolmannella kerroksella kaksi silmukkaa joka toiseen silmukkaan, neljännellä joka kolmanteen jne, kunnes ympyrä on halutun kokoinen. Tällä silmukkamäärällä sitten virkataan muutama kerros (tässä tapauksessa kolme). Tämän jälkeen aletaan silmukoita vähitellen kaventaa, kunnes pääaukko on sopiva. Virkataan vielä 3-5 kerrosta näillä silmukoilla. Lankaa kului tupsuineen kaikkineen 84 g.

Samalla mallilla olen aiemmin virkannut useammankin myssyn. Tämä punainen meni työkaverin tyttärelle.

Kovien pakkasten varalta neuloin vielä myssyn seuraksi muhkean tuubihuivin.

Samaa lankaa ei enää löytynyt riittävästi, mutta yhdistin sitä toiseen samantyylisen. Ihan samanväristä ei tuubista tullut, mutta aika lähelle pääsin. Kuvaan en kyllä saanut värejä ihan oikein, luonnossa sävyt ovat lähempänä toisiaan.

Kevättalvinen aurinko näyttäytyi vihdoin täälläkin. Pitihän sen säteet yrittää tallentaa  kuvaankin.

Kanelia ja currya

Kanelia, currya ja muitakin mausteisia sävyjä löytyy tästä myssystä. On kyllä hauska huomata, miten lankaa vaihtamalla saa samaan malliin ihan toisenlaisen ilmeen. Aiemman postauksen punasävyinen mössykkä näyttää Lana Grossan Olympia langasta neulottuna tältä.

Lanka on paksuilla puikoilla neulottavaa villan (53%) ja akryylin (47%) sekoitetta. Se on paksuudeltaan aika vaihtelevaa, joten pinnasta tulee eläväista. Tai ainakin tulisi, jos käyttäisi suositeltuja 9-10 mm:n puikkoja. Itse neuloin kahdeksikon pyöröllä, jotta saisin myssystä vähän tiiviimmän.

Ihan identtinen aiemmin neulotun punasävyisen myssyn kanssa tämä versio ei ole. Päälaella keikkuu nyöritupsun sijasta tällainen muutamalla silmukalla neulottu "piippa".

Hiukan ohi aiheen, mutta minusta ihan kiinnostava tieto: Langanvalmistaja on kehittänyt tämän langan, ja myös luonut sille oman malliston, saksalaisen entisen ampumahiihtäjän Magdalena Neunerin kunniaksi. Neuner on saavuttanut urallaan mm kaksi olympiavoittoa ja 12 maailmanmestaruutta. Millonkohan joku kotimainen langanvalmistaja alkaa tehdä meille vaikkapa Kaisa Mäkäräinen-lankaa?

Täälläpäin Suomea alkaa talvilomaviikko olla jo lopuillaan, joillain se on vasta alkamassa. Joka tapauksessa mukavaa talvista viikonloppua kaikille!

Pumpulinpehmeää

Neulominen on toki aina mukavaa, mutta joistain langoista neulominen on suorastaan nautinnollista. Sellaisia lankoja on käytetty tähän pumpulinpehmeään pitsimyssyyn.

Sporttisempien tupsupipojen vastapainoksi halusin neuloa jotain vähän romanttisempaa ja ehkä ylellisempää. Siksi valitsin langaksi Lumi lameen. Yksinään se tuntui kuitenkin vähän ohuelta, joten yhdistin mukaan vielä Teeteen ohuen alpakan. Resori on neulottu alpakan ja Nallen yhdistelmällä. sillä ajatuksella ettei se sitten käytössä kovasti venähtäisi.

Resoria varten loin 80 s ja neuloin näillä 10 kerrosta 5,5 mm:n pyöröpuikolla. Ensimmäisellä kerroksella resorin jälkeen vaihdoin siis Nallen Lumi lameeseen, neuloin sileää neuletta ja lisäsin silmukkamäärää 40:llä neulomalla joka kolmannen silmukan sekä etu- että takareunastaan. Pitsineuleen alkaessa silmukoita on siis 120. Pitsineule on alun perin peräisin Novitan pitsisukista. Toimii mielestäni kyllä myssyssäkin ihan kohtalaisesti.

Pitsineuletta neuloin noin 17 cm. Tämän jälkeen tein yhden kavennuskerroksen jättämällä viimeisellä pitsineulekerroksella langankierrot pois. Sitten katkaisin langan, vedin sen kaikkien silmukoiden läpi ja päättelin huolellisesti.

Lumi lamee langassa on nimensä mukaisesti mukana pieniä hippusia hopeanhohtoista lametta. Sitä yritin edes hiukan saada vangittua kuvaan, huonolla menestyksellä kuitenkin. Totuuden nimessä on sanottava, ettei sitä kyllä valmiista myssystäkään juurikaan erota.

Heads up!

Jonkin aikaa sitten, etsiessäni tekoturkistupsuja pipoihini, törmäsin luottolankakauppani poistokorissa tällaiseen hauskannäköiseen lankakerään.

Tämän helpommaksi ei voi pipon tekeminen tulla. Samassa paketissa tupsu ja tarvittava määrä lankaa. Ohjeenkin sai mukaan. Pienenä miinuksena koin sen, että myssy neulottiin tasona. Sauman ompelu siististi kun teettää hiukan ylimääräistä työtä. No, tällä kertaa pääsin aika vähällä. Sauma piti purkaa ja ommella uusiksi vain kerran.

Valmis myssy näyttää tältä

Lanka on koostumukseltaan 88% tekokuituja ja 12% mohairia, mikä kyllä ensin vähän arvelutti. Ihan mukavalta ja hyvin kevyeltä myssy kuitenkin tuntuu. Ja väri on niin oma, että tästä kyllä tuli ihan tämänhetkinen lempipäähine.

Ihan paukkupakkasilla tällä ei ehkä tarkene, mutta juuri sopiva tällaiseen aurinkoiseen +-0 säähän.

Nyt vaan koira mukaan ja lenkille...